tiistai 30. heinäkuuta 2013

Nytpä tahdon olla mä pienen kodin laittaja. Seinät kun saan valmihiksi tit-ti-tii-dii-tit-ti-tii-dii...

Meillä vanhat ja rumat mineriittilevypintaiset seinät sai kyytiä ja nyt tilalle on tulossa alkuperäisen näköinen paneliverhous. Mies on viimeviikon ja tämän viikon kesälomalla, joten nyt on ihka oikea aika tarttua tuumasta toimeen. Ihan ilman vastustuksia ei tietenkään tästäkään selvitty. Sillä tilaamamme pohjamaalatut panelit olisi pitänyt saapua jo viime keskiviikkona, mutta ne saatiinkin vasta tänään. Ja nyt tietenkin sataa vettä kuin Esterin sieltä. Noo, kuulostaahan tuo silti naulapyssy laulavan tuolla takaseinällä, vaikka ei se tietenkään niin kivaa hommaa ole vesisateessa.
Levypintojen alta löytyi alkuperäinen keltaiseksi maalattu ulkovuori. Keltaisen maalin alta löytyi myös beige ja vaaleanharmaa maalikerros. Ja vaalean harmaa tämä tulee olemaan taas.
     Työapulaien innokkaana täysissä suoja varusteissa.     Seinän väliin oli liian monen linnun lento katkennut.                                                                                     Nimittäin aika monta luurankoa tipahti
                                                                                          maahan seinän välistä purku vaiheessa.
Uusi vanha ruokaryhmämme pitäisi maalata, mutta kertokaa millä värillä?

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii käyn,
ja maailma unholaan jääköön

Viikonloppuna kävimme miehen pikkusiskon rippijuhlissa. Pojat niin nauttii aina siellä olla. Maatilalla on siis kait kaikki paljon hauskempaa. Kävimme katsomassa Sisun kans kanoja ja lehmiä.

 Yksi kanoista oli karannut häkistään. 
Siellä se sitten koikkelehti kivan näköisesti pitkin rantatörmää.

 Pappa oli laittanut vanhan ja hienon valmetin.
 Pieni pellavapää olisi mielellään istuskellut vaikka koko illan ajamassa traktorilla.

 Kotimatkalla ajoimme tarkotuksella sievän vanhan sillan kautta. Ilma oli huikaiseva, sillä luonto järjesti hienon valoshown mahtavin ääniefektein.

Sattumia kerrakseen. Mittaritaulu näytti tältä kotimatkalla. :) Miten voi olla edes mahdollista?!



Ps. Tykkään vasemmassa ylänurkassa olevasta niskasta.

Sunnuntaina nautimme hellepäivästä pitämällä pienen piknikin omalla pihallamme perheen kesken. Illalla vielä grillasimme ja saunoimme ystäväperheen kera. 

Eilen korjasimme laihan sadon viinimarja pensaista ja takametsästä poimimme parisen litraa vadelmia. Saa nähdä pitääkö se ensimmäistä kertaa elämässä käydä ostamassa punaherukoita. Aikaisempina vuosina marjaa on ollut pensaissa yli omien tarpeiden. Nyt jokin meni pieleen. :(

Jotta kaikki ei kuulostaisi niin kivalta niin kerrottakoon loppuun että Sulo-poika tässä muuan päivä tai no ainaki viikko takaperin heitti kivellä auton takalasin rikkisärki. Siinä sitten ostamaan ja uusimaan takalasi.  

Mainittakoon että samainen poika osaa nykyään itse pestä pesukoneessa myös pyykkinsä. 
Testannut on.

1 kommentti: