SULOINEN ONNI: Joulu se tulla jollottaa kohta jo oveen kolkuttaa..

Täällä talossa on ollut sellainen säpinä päällänsä, hyvä jos yöaikaan on muutaman tunnin valot sammuneena ja unta pallossa talon jokaisella asukkaalla. Arvatkaapas vaan mistä se johtuu?
No tietenki siitä ku se joulu tulla jollottaa. Nimittäin täällä on siivottu, leivottu, siivottu, remontoitu, maalattu, maalattu ja ainaki vielä sata kertaa maalattu. On myös paneloitu kattoa, laatotettu ja listotettu monta väsyttävää metriä, .Lähinnä kyllä mies hoitanut kaiken muun remontoimisen paitsi mä oon kelvannu maalaamisjuttuihin. Sähkärikin kävi veteleen sähköt ja aikoo tulla täs loppuviikosta kytkemään ne. Eilen tein kelpo annoksen kinkkuhyrriä ja tänään pullaa. Piipparskaakutki on leivottu. Nyt alkaa onneksi näyttämään jo hieman paremmalta tämä tohina kaiken kaikkiaan ja suattaapi olla et tämä perhe pääsee vihdoin ja viimein jouluksi asustaan tuota ylempääki kerrosta. Ihan mielettömän reipas ollut tuo mun Mies kun se on jaksanu illat ja yötki melkee ahertaa tuon yläkerran kimpussa. Eilisen alkuyön saumasi vessan lattiaa ja aamuyöstä painui Kuapioon työkeikalle. Eli mä täällä nyt yksin noiden lapsosten kanssa. Ja on NIIIN ikävä sitä ukkoa!

Tällä mammalla on pyörähtänyt taas vaihteeksi tämä rytmitaju aivan sekaisin. Illalla ei millään malttaisi mennä nukkumaan ajoissa kun on tehokkainta tehdä silloin kaikkea hyödyllistä kun nuo pienet ja somat termiitit ovat höyhensaarilla.

Onni ja Sulo ovat selvästi tullut äitiinsä tuossa jouluhössötyksessä. Voi että meillä odotetaan joulua! Niin jouluihmisiä. Lasketaan sekunteja viiden yön päästä saapuvaan jouluvieraaseen joka tuo matkassaan paketteja. Sunnuntaina kävimme iskän,Sulon ja Sisun kans tekemässä toivottavasti viimeiset hankinnat, eli loput kummilasten lahjat, kinkun, kukat, kuusi ja kaikkia muuta niin tarpeellista. Toivottavasti enään ei tarvitse käydä muualla kun ruokakaupassa ennen joulua.

Ennätys on tehty jo, sillä meillä ei koskaan ennen ole näin aikaisin ollut koti joulusiivottuna ja kuusi pirtissä. Maanantai-iltana Onni ja Sulo sai äidin avustaessa koristella kuusen. Voi sitä iloa ja riemua! On nuo pojat kyllä niin niin rakkaita kaikkineen hössötyksineen. Vaikka en kyllä sitäkään kiellä etteikö tämän äidin hermot ole ollut satakaks kertaa riekaleina. Niin ehtiväisiä ja malttamattomia kavereita kun ovat.

Nyt on saatu jopa ladattua muutama kuva koneellekkin niin pakkohan se on niitäki lisätä tähän loppuun..:)